Tutkimukseen, nimeltään "Havainnoinnin rajat jarrutustilanteessa", osallistui 50 kuljettajaa ja ajokertoja oli yli 200. Tulosten perusteella noin puolet kuljettajista aliarvioi todellisen pysähtymismatkan tarpeen.
ADAC:n ajoharjoittelualueella Recklinghausenissa järjestetyissä testeissä verrattiin kuljettajien visuaalisia arvioita todellisiin, ajamalla suoritettuihin hätäjarrutuksiin. Ajonopeudesta riippuen 46–54 prosenttia osallistujista tarvitsi arvioimaansa pidemmän jarrutusmatkan, ja virhearvion suuruus kasvoi merkittävästi ajonopeuden noustessa.
Vääristymä etäisyyden hahmottamisessa
Tutkimus paljasti myös selkeän vääristymän matkojen hahmottamisessa. Osallistujat arvioivat radalla silmämääräisesti määritellyt metrimäärät säännönmukaisesti todellisuutta pidemmiksi. Esimerkiksi kuljettajan todellisuudessa pitämä 30 metrin turvaväli saatettiin hahmottaa virheellisesti 50 metriksi, mikä heikentää turvallisuutta tieliikenteessä.
Tutkimustulosten mukaan pelkkä vuosittainen ajosuorite tai kuljettajan ikä eivät parantaneet jarrutusmatkan arviointikykyä. Aktiivisesti ajelevat motoristit eivät arvioineet matkoja luotettavammin kuin harvemmin ajavat, ja iän myötä todelliset jarrutusmatkat pitenivät lievästi.
Sitä vastoin säännöllinen hätäjarrutusten harjoittelu sekä oman moottoripyörän jarrujärjestelmän toiminnan tuntemus korreloivat suoraan lyhyempien jarrutusmatkojen ja paremman arviointikyvyn kanssa.
Linkki ifz:n tutkimukseen tässä.
Lähde: FEMA, Federation of European Motorcyclists' Associations.
Toimituksen kommentti:
Tutkimuksen tulos korostaa ajo- ja jarrutusharjoittelun merkitystä, ja aivan aiheesta. On myös muistettava, että aikaväli hätäjarrutusta vaativan tilanteen havainnoinnista siihen, että jarrut alkavat purra, voi olla sekunnin, puolentoista luokkaa. Sinä aikana moottoripyörä ehtii pahimmillaan kulkea kymmeniä metrejä ja jos turvaväli on ollut liian lyhyt, tilanne voi johtaa törmäykseen, jolloin nopeutta voi olla vielä jäljellä kriittisen paljon.