Moottoripyöräilijöiden liikennekuolemien määrä on enemmän kuin puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on laskenut 40 prosentilla. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna tieliikenteessä menehtyi 12 motoristia ja loukkaantui 392, kertoo Liikenneturva.

Kun tietoja vertaa edellisvuoteen, moottoripyöräilijöiden kuolemien määrä laski neljänneksellä ja loukkaantuneiden määrä noin kahdeksalla prosentilla. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista moottoripyöräilijöitä oli seitsemän prosenttia.

– Kun tarkastellaan moottoripyöräilijöiden kuolemia ja loukkaantumisia, viimeksi olimme näin hyvällä tasolla vuosituhannen vaihteessa. Siitä moottoripyöräkanta on yli kaksinkertaistunut. Motoristin turvallisuuteen vaikuttavat pitkälti omat valinnat ja vaikuttaakin siltä, että teillä kulkee valveutunutta moottoripyöräilijäkansaa. Suunta ainakin on hyvä, kommentoi Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Varustuksesta hyötyä onnettomuuden sattuessa

Kolme neljästä moottoripyöräilijän kuolonkolarista ja loukkaantumisista puolet tapahtuu taajaman ulkopuolella. Ulosajojen osuus näkyy edelleen suurena. Toinen merkittävä onnettomuustyyppi on kohtaamisonnettomuus. Onnettomuuksien taustalla näkyy usein tilanteeseen sopimaton nopeus ja turha riskinotto.

– Moottoripyörän kuljettajan omalla toiminnalla on suuri merkitys onnettomuuksien lopputulokseen myös niissä onnettomuuksissa, joissa motoristi ei ole ollut pääaiheuttaja. Sopivien ajovarusteiden ja moottoripyörän hankkiminen ovat valintoja, jotka ovat tapahtuneet jo paljon ennen liikenteeseen lähtöä. Turvallisuus on paljon muutakin kuin pyörän hallintataitoa, Vuoristo luonnehtii.

Niin taajamissa kuin taajaman ulkopuolellakin mahdollisen onnettomuuden sattuessa asianmukaiset ajovarusteet ehkäisevät vammoja ja niiden vakavuutta. Kypärä on olennainen, lisäksi tärkeää on suojata erityisesti rinta-alue.

MP-messuilla Liikenneturvan osastolla 6e20 voi tutustua moottoripyöräilijän turvavarusteisiin. Kokeiltavana on esimerkiksi motoristeille suunniteltuja rintapanssareita ja airbag-liivejä.

Näytösten lisäksi osastolla voi tutustua Liikenneturvan motoristeille kehittämiin koulutusmalleihin ja -materiaaleihin, joiden tavoitteena on auttaa kuljettajia tunnistamaan liikenteen riskejä ja ottamaan ne ajossa huomioon. Koulutuksia järjestetään vuosittain mm. mp-kerhoissa ympäri Suomen.

Pitkälle vedetty johtopäätös?

Toimituksen kommentti: Liikennetilastot eivät mittaa moottoripyöräilijöiden vuosittaisia ajomääriä. Lisäksi Suomessa motoristien kuolinonnettomuuksien määrä on niin alhainen, että vertailu kahden satunnaisesti otetun vuoden välillä voi antaa villejä tuloksia, sillä pienillä luvilla prosenttimääräiset vuosittaiset vaihtelut vuosien välillä voivat olla suuria.

Esimerkiksi viime kesän osalta säät olivat moottoripyöräilyn kannalta erittäin huonot, joten ajokilometrejä on voinut monelle tulla tavanomaista vähemmän. Lisäksi hallituksen mp-verotustoimet säikäyttivät monen motoristin hyllyttämään ajoneuvonsa lopullisesti.

Toimituksen mielestä on tietysti erittäin hienoa, jos suuntaus on Liikenneturvan ajatuksen mukainen.

Nuorten osuus tilastossa huolestuttava

Toinen asia, mikä oheisessa kuvassa huolestuttaa, on nuorten motoristien korkea osuus sekä loukkaantuneiden että onnettomuuksissa menehtyneiden kohdalla. Kuolleista motoristeista peräti 58 % oli 15-24-vuotiaita, ja loukkaantuneistakin 43 %.

Huolestuttavaksi luvun tekee erityisesti se, että motoristeista vain vähäinen osa on nuoria. Esimerkiksi Motouutisten lukijoista vain 7,9 % on 18-34-vuotiaita. Tämä kertoo siis siitä, että ajokokemuksella on erittäin suuri merkitys moottoripyöräilijän turvallisuudelle, ja nuoret motoristit ovat riskiryhmää.