Toukokuun 13. päivänä vuonna 1935 brittiläinen sotasankari, kirjailija ja tiedustelu-upseeri Thomas Edward Lawrence – koko maailman tuntema ”Arabian Lawrence” – nousi suosikkimoottoripyöränsä satulaan Dorsetin maaseudulla Englannissa. Lawrence oli kokenut ja intohimoinen motoristi, ja rakasti vauhtia. Alla jymisi aikansa huippukone, legendaarinen Brough Superior SS100 -moottoripyörä.
Kotimatkallaan Lawrence ajoi kumpuilevaa tietä pitkin, kun hän huomasi äkillisesti edessään kaksi polkupyöräilevää poikaa. Väistääkseen lapsia hän teki nopean ohjausliikkeen, menetti pyöränsä hallinnan ja lensi ohjaustangon yli maahan.
Kuten lähes kaikki muutkin aikansa motoristit, Lawrence ajoi ilman kypärää – tuohon aikaan sellaisia käyttivät lähinnä vain kilparatojen kuljettajat. Lawrence iski päänsä suojaamattomana asvalttiin ja sai vakavan aivovaurion. Hän menehtyi kuusi päivää myöhemmin sairaalassa, koskaan palaamatta tajuihinsa. Hän oli kuollessaan vain 46-vuotias.
Arabian Lawrence. Kuva Thomas Lowell / Wikimedia Commons.
Neurokirurgi, joka kieltäytyi hyväksymästä turhia kuolemia
Yksi Lawrencea hoitaneista lääkäreistä oli nuori, australialaissyntyinen neurokirurgi Sir Hugh Bell Cairns. Sankarin kuolema kosketti Cairnsia syvästi. Hän vakuuttui siitä, että Lawrencen henki olisi pelastunut, jos tällä olisi ollut päässään jonkinlainen suojakypärä.
Cairns ei jättänyt asiaa vain arvailujen varaan. Hän alkoi järjestelmällisesti tutkia moottoripyöräilijöiden päänvammoja ja kuolinsyitä. Toisen maailmansodan kynnyksellä ja sen aikana tutkimus sai synkkää lisävauhtia: brittiarmeijan moottoripyörälähetit joutuivat usein onnettomuuksiin, ja satoja nuoria miehiä kuoli pelkkien päänvammojen vuoksi.
Vuonna 1941 Cairns julkaisi uraauurtavan tutkimuksensa maineikkaassa British Medical Journal -lehdessä. Hänen tilastonsa osoittivat kiistatta, että kypärää käyttäneet kuljettajat selvisivät poikkeuksetta hengissä onnettomuuksista, jotka ilman kypärää olisivat olleet kuolettavia.
Cairnsin tutkimustiedon ansiosta Britannian armeija määräsi kypärän pakolliseksi kaikille sotilasmoottoripyöräilijöilleen marraskuussa 1941. Tulokset olivat hätkähdyttäviä: moottoripyöräilijöiden kuolleisuus armeijassa putosi hetkessä murto-osaan. Cairns jatkoi vaikuttamistyötään siviilipuolella, ja hänen elämäntyönsä pohjusti tietä sille, että moottoripyöräkypäristä tuli lopulta lakisääteinen pakko siviililiikenteessä ensin Isossa-Britanniassa (1973) ja myöhemmin ympäri maailmaa.
Suomen kypäräpakon historia: Turvallisuus edellä lakiin
Suomessa moottoripyöräilijöiden kypäräpakko astui voimaan vuonna 1977. Lain taustalla olivat hyvin käytännölliset ja painavat syyt, kuten moottoripyöräilijöiden liikennekuolemien ja vammautumisten hurja kasvu.
Kuten Sir Hugh Cairns oli jo vuosikymmeniä aiemmin todistanut, suurin osa moottoripyöräilijöiden kuolemaan johtaneista vammoista kohdistui päähän. Kypärä todettiin ylivoimaisesti tehokkaimmaksi tavaksi vähentää vakavia aivovaurioita ja kuolemia suhteellisen pienissäkin nopeuksissa tapahtuvissa kaatumisissa.
1970-luvulla tehtiin muitakin merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, kuten nopeusrajoitukset ja turvavyöpakko. Kypäräpakko oli luonnollinen ja tutkitusti tehokas jatkumo tälle kehitykselle, jolla säästettiin ihmishenkien lisäksi valtavia summia terveydenhuollon ja yhteiskunnan varoja.
Vaikka kypäräpakkoa vastustettiin aluksi jonkin verran "yksilönvapauden rajoittamisena" ja holhouksena, siitä tuli nopeasti itsestäänselvä osa moottoripyöräilykulttuuria. Nykyisin Suomessa käytännössä jokainen motoristi pukee kypärän päähänsä ennen ajoon lähtöä – ja siitä saamme kiittää osittain Arabian Lawrencen traagista kohtaloa.
Lähde: Turkiye today.
Aiheesta aiemmin:
Torstai 27.6.2024 09:04
Tiistai 25.4.2017 12:52
Arabian Lawrencen kohtalokas Brough Superior -moottoripyörän tilauskirje huutokaupassa
Maanantai 1.12.2014 11:30
Tämän mp-merkin osuus maailman kymmenen kalleimman pyörän listalla kasvaa