Sivuvaunuluokassa oli ilahduttavasti mukana uusiakin tiimejä, mutta ehkä yllättävintä oli Manninen Sidecar Tiimin kokoonpano. Joni ja Tero Maaninen ovat hallinneet vuosia Suomen sivuvaunuluokkaa, voittaen useamman mestaruuden. Viime vuonna parivaljakolta jäi Suomen kisat väliin, heidän ajettu sivuvaunujen MM-sarjassa. Lupaavasti alkanut MM-kausi päättyi konerikkoon.
Jo Imatranajon kiljettaja/tiimi -listoilta huomio kiinnittyi, että Manninen Sidecar tiimi on ilmoittautujien joukossa, mutta kokoonpano oli vaihtunut. Viimeiset vuodet purkkarina ollut Tero Manninen olikin siirtynyt kuskin paikalle ja Petri Makkulan vaunua tasapainoittanut Jaana Soppa onkin nyt Mannisen purkkarina.
Aika-ajot:
KymiRingin lauantain aika-ajot ajettiin kuivalla kelillä. Aika-ajoja hallitsivat Manninen/Soppa ajalla 2:03.184. Toiseksi nopeimmin kierrosajan kellottivat, virolaiskaksikko Jaanus Saarmaa/Sander Telve 2:03.892. Viime vuoden pyöränsä ongelmien kanssa taistellut Markku Artiola oli kolmanneksi nopein ajalla 2:04.739. Tänä vuonna Artiolan kyydissä on Pia Koskela.
Markku Artiolalla alkoi 44. vuosi sivuvaunuluokassa. Kyydissään Pia Koskela. Kuva: Juha Harju
Päivän kuluessa sää KymiRingillä muuttui ja suurin osa kilpailuista jouduttiin ajamaan sadekelissä.
Lauantain lähtö oli sadekelin kisa. Kuva: Juha Harju
Paalupaikalta startanneet Manninen/Soppa joutuivat luovuttamaan kärkipaikan virolaiskaksikolle, mutta olivat hyvissä tarkkailuasemissan heidän takanaan. Toiseksi viimeisellä kierroksella, Manninen yritti ohi Saarmaan, mutta pyörähti sateen liukastamalla radalla ja menetti näin mahdollisuutensa kirkkaimpaan mitaliin. Pyörähdyksestä huolimatta, matka jatkui ja lopulta he hävisivät virolaisille 7.875 sekuntia. Saarmaa/Telven voittoaika oli lopulta 2:21.679.
Virolaiskaksikko Jaanus Saarmaa/Sander Telve voittivat lauantaina. Manninen/Soppa tulivat toiseksi.
Kaikki kisaan ilmoittautuneet sivuvaunutiimit ajoivat aika-ajoissa, mutta kisaamaan lähti lopulta vain viisi kahdeksasta. Artiola/Koskelan pyörästä sähköt alkoivat pätkiä ja he joutuivat keskeyttämään kisan. Ensimmäistä kertaa kisoissa nähdyillä Jari Vainionkukka/Iina Musakan pyörästä alkoi ilmeisesti kytkin reistailla, joten he eivät päässeet lähtöruutua pidemmälle.
Jari Vainionkukka/Iina Musakan ensimmäinen kisa hyytyi lähtöruutuun. Kuva: Juha Harju
Kisassa kolmanneksi ajoivat Jari Nikkanen/Sami Pitkonen, neljäntenä olivat Marko ja Ville Hurme ja Mikko Pitkä/Alan Bridger tulivat viidensiksi.
Lauantain kisan podium: Jari Nikkanen/Sami Pitkonen, Jaanus Saarmaa/Sander Telve ja Tero Manninen/Jaana Soppa. Kuva: Juha Harju
Sunnuntain osakilpailu
Sunnuntainen kauden toinen osakilpailu ajettiin kuivalla kelillä.
Manninen/Soppa starttasivat jälleen paalupaikalta. Ensimmäiseen kaarteeseen tultaessa oli vähän ruuhkaa, mutta he pääsivät kärkeen, Saarmaa/Telve tiukasti perässään. Heidän kesken käytiin tiukkaa kamppailua läpi kisan ja virolaiset pääsivät kertaalleen ohi, mutta Manninen kuittasi kärkipaikkansa takaisin. Manninen/Soppa pitivät pintansa kisan loppuun ja tulivat ruutulipulle voittajina ajalla 16:35.166, jättäen Saarmaa/Telven toiseksi, jotka hävisivät 2.083 sekuntia voittajille.
Sunnuntain osakilpailun podium: Artiola/Koskela, Manninen/Soppa ja Saarmaa/Telven. Kuva: Marika Kallio
Artiola/Koskela tipahtivat lähdössä viimeisiksi, mutta kisan edetessä nousivat ajollaan kisan kolmansiksi.
Kaikki KymiRingillä Circuit Racing SM-sarjassa ajettujen kisojen tulokset löytyvät täältä.
– Pyörä ei vieläkään toiminut moitteettomasti, mutta ollaan tyytyväisiä maaliin pääsystä, kommentoi Markku Artiola.
Kisan jälkeen tavoitimme kuskiksi palanneen Tero Mannisen puhelimitse.
Tero Manninen osti vuonna 2000 Pekka Päivärinnalta pyörän ja ajoi tuolloin sivuvaunujen Eurocap:ssa ollen ensimmäisenä vuonna Cup:in toinen ja voittaen kyseisen sarjan vuonna 2003, purkkarinaan Pekka Kuismanen (1964-2009) He ajoivat kaksi vuotta sivuvaunujen MM-sarjassa, samassa tiimissä Pekka Päivärinnan kanssa. Nekin vuodet olivat voitokkaita. Vuonna 2005 Manninen/Kuismanen olivat MM-sarjassa hopealla ja seuraavana vuonna he ylsivät MM-sarjan pronssille, voittaen samalla Pekka Päivärinnan kanssa tiimimestaruuden, Päivärinnan ajaessa hopealle.
– Kun Kuismanen "hyppäsi pois kyydistä" 2006 kauden jälkeen ja ehdotti, että jatkaisimme ajamista vain SM-sarjassa, niin lopetin ajamisen kokonaan. SM-sarjan taso ei tuolloin tuntunut tarpeeksi haasteelliselta. Sen jälkeen olin 13 vuotta ajamatta, muisteli Tero Manninen.
Tuon tauko katkesi, kun Mannisen poika, Joni Manninen sai houkuteltua isänsä takaisin kisaradoille.
– Joni tuli purkkariksi ja meidän oli tarkoitus ajaa vain vuosi. Kun heti ensimmäisenä vuonna voitimme, päätimme ajaa toisenkin vuoden.
Joni Manninen houkutteli isänsä takaisin sivuvaunukilpailun pariin. Kuva: Eija Kyllönen
Kolmantena vuonna Joni siirtyi kuskiksi, Teron siirtyessä matkustajan paikalle.
– Jonilla oli selkeät tavoitteet. Jos vauhti riittäisi, niin hän halusi päästä ajamaan MM-sarjaan ja siksi, vuonna 2022 ostettiin 600 kuutioinen pyörä, kun MM-sarjassa ei saa ajaa 1000 kuutioisilla. Matkustajan paikalle siirtyminen oli ihan hyvä, sillä se pakotti pitämään kuntoa yllä. Kuskin paikalla on paljon helpompaa, ehkä vähän ottaa niskaan ja käsiin. Esimerkiksi tämän päivän kisa oli niin lyhyt, ettei tullut edes hiki.
Joni Manninen vetäytyi kuskin paikalta kiireisiinsä vedoten, mutta siitä huolimatta Tero Mannisen, vuonna 2019 uudestaan alkanut ura sivuvaunu-luokassa saikin yllättäen jatkoa.
– Talvella peli oli myynnissä, mutta kun se ei mennyt niin ajattelin, että turha sitä on pitää tallissa ruostumassa.
Vähällä harjoituksella suoraan kärkeen.
– Ennen kauden alkua ehdin käydä Alastarolla kerran hajoittelemassa. Tuolloin ajoimme Jaanan (Soppa) kanssa parikymmentä kierrosta. Jaana satutti töissä polvensa, joten menin Virtasalmelle ilman purkkaria ja siellä Ville Hurme tuli kyytiin. Kierroksia tuli tuolloin 15.
– Tässä on ollut kuuden vuoden tauko, kun edellisen kerran olen ajanut ja tuolloin meillä oli 1000 kuutioinen peli. Nykyinen, 600 kuutioinen laite on hyvin erilainen ajaa ja siinä on vielä opettelemista. Kuussatasella mutkanopeus on ihan erilainen ja huomaa kesken mutkan, että tulihan ajettua liian hiljaa. Kuitenkin harjoitusmääriin nähden, kisassa tuli ihan kohtuullinen aika ja eiköhän se tuosta parane.
Kauden tavoitteet?
– Tavoitteet on unohdettu ja tarkoitus on pitää hauskaa. Tai no, kyllähän voittaa täytyy, oli sarjan nimi mikä hyvänsä, tunnusti Manninen.
Minkälaiset tunnelmat ensimmäisen kisaviikonlopun jälkeen?
– Kivaahan se oli, kyllä nautin. Jaanus on kasvattanut vauhtia ja oli hyvä fiilis, kun ihan koko kisan sai ajaa kilpaa, mikä tietysti on mukavaa, totesi Tero Manninen hyväntuulisena.
Manninen/Soppa nähdään seuraavan kerran Imatralla.
Seuraavat Circuit Racing -kisat ajetaan 24.-26.07.2026 Motoparkissa, Virtasalmella, mutta sitä ennen, sivuvaunutiimien puolesta pääsee jännittämään 03.-05.07.2026 Imatranajoissa, jossa nähdään kotimaisten kaksikoiden lisäksi, MM-sarjan tiimejä ja lisäksi ajajapareja muualtakin Euroopasta.
Aiheesta aikaisemmin:
TORSTAI 21.5.2026 18:07
Sivuvaunut nähdään sittenkin Imatranajoissa
MAANANTAI 26.8.2024 08:01
MAANANTAI 4.9.2023 14:22
KESKIVIIKKO 24.8.2022 11:27
Manniset varmistivat sivuvaunuluokan mestaruuden jo lauantaina
TORSTAI 24.9.2020 11:07
Circuit Racing: Vauhtia ja draamaa SM-sarjan viimeisissä osakilpailuissa – tulokset ja ratatapahtumat
KESKIVIIKKO 21.8.2019 09:51
Road racing: Artiola Sidecar Racing Suomi Cupin sivuvaunuluokan pronssille sihteerin voimin